Sulan maan touhuja lumihangessa

Sula maa tarkoittaa yleiskielessä lumetonta ja roudatonta maata. Meidän piirissä sulan (lumettoman) maan aikana käytäväksi partiotaitokisoiksi mielletään kevät, suse- ja syyskisat. Viime keväänä Kiimingissä järjestetyissä piirin kevätkisoissa sulaa ja lumetonta maata sai muistella edelliseltä vuodelta. Joitakin lumettomia länttejä oli siellä täällä, mutta vielä huhtikuun viimeisenä lauantaina maanpinnan hallitseva väri oli valkoinen. Lunta oli siis maassa paikoin jopa puoli metriä. Lumitilanne oli niin reipas, että mikäli jos kisat olisi järjestetty edellisellä viikolla, olisi hiihtämistä jouduttu miettimään tosissaan.

Lumihangessa kahlaamisen olisi voinut tietenkin välttää sijoittamalla kaikki rastit kortteliin ja tekemällä ratasuunnitelmat täysin uusiksi, mutta sitä ei katsottu mielekkääksi kilpailijoidenkaan kannalta. Kisamaasto Laivakangas on kuitenkin suosittua ulkoilumaastoa, ja siellä kulkee paljon ulkoilijoiden ja lenkkeilijöiden ympäri vuoden auki pitämiä polkuja. Enimmäkseen maasto on siis hyväkulkuista ja erittäin tasaista, joten siirtäminen kortteliin nähtiin senkin takia tarpeettomana. Myös osan tehtävien järjestäminen olisi jonkin verran vaikeutunut, kun olisi pitänyt säätää esimerkiksi suorituspaikkojen ja jonotusten kanssa.

Hangessa pääsi siis kahlaamaan niin rasteilla kuin reitinvalinnoista riippuen rataa eteenpäin taittaen. Kilpailijat tuskin kokivat lumisia olosuhteita erikoisen haastavina, mutta ainakin mieleenpainuvina. Järjestäjille luminen maasto aiheutti varmasti enemmän päänvaivaa kuin kilpailijoille.

Kuvaa maastosta kaksi päivää ennen kisaa.

Rastien huoltaminen vaikeutui

Maastoon ihan alku- ja loppupään rasteja lukuun ottamatta ei ollut autolla asiaa aamun jälkeen, kun aamuaurinko oli sulattanut tien ajokelvottomaksi autolle. Oma auto meinasi jäädä jo kisaviikolla kiinni sohjoon ja vesikuoppaan, mutta eipä onneksi jäänyt. Mönkijällä maastossa pääsi kulkemaan, mutta vesi lensi. Samasta syystä rastimiesten kulku rasteille ja pois maastosta oli hitaampaa, koska piti kävellä enemmän. Hiihtäminen muualla kuin tiellä tai polulla ei olisi ollut kovin hääviä, koska ilman lämmettyä hanki ei enää kantanut, ja pehmeää kantamatonta lumihankea oli paikoin polveen asti.


Suunniteltua reittiä piti lyhentää ja yksi tehtävä vaihtaa

Yli kuukautta ennen kisaa suunniteltu reitti piti viime tingassa hieroa uusiksi ja lyhemmäksi, koska lumen takia ennakoitiin, että vartioiden kulku maastossa hidastuu jonkin verran. Tämä pitikin kutinsa, ja n. kilometrillä lyhennetty reitti vähensi kahlaamista, ja toi vartiot ihmisten aikaan pois maastosta.

Lumen alta paljastui myös toinen yllätys, kun nuotiorastin pohja hangen alla olikin vielä tässä vaiheessa kevättä turhan vetinen nuotiointiin. Tämän asian olisi periaatteessa pystynyt arvaamaan kartastakin, mutta ilmakuvat ja ajantasainen suunnistuskartta eivät maanpohjan laatua hangen alla suoraan kertoneet.  Myöskään nuotiopaikkojen kolaamiseen ja lapiointiin ei ollut kisan vaatimassa mittakaavassa resursseja, vaikka se olisikin ollut mahdollista. Harmillisesti tulentekolupa oli saatu pitkällisen soittelun ja selvittelyn jälkeen kuntoon, mutta jäi nyt hyödyntämättä, ja hankitut polttopuut säilyivät seuraavaan kertaan. Myös aikataulullisesti rastin muuttamisesta lyhytkestoisemmaksi oli hyötyä kilpailun kokonaisuuden kannalta.

Nuotiorastin tehtävä siis suunniteltiin kisaa edeltävänä yönä uusiksi. Nuotioinnin tilalla oli näppärä paperitehtävä, jossa kysyttiin Roihuun liittyviä kysymyksiä.  Toimiva ratkaisu tässä vaiheessa, eivätkä kilpailijatkaan valittaneet. Tässä vaiheessa, kun kisasta on yli puoli vuotta, tällaiset peliliikkeet uskaltaa myöntää.

Maastoa kaksi päivää ennen kisaa. Lumista on.

Jälkipyykki

Kisa järjestelyineen onnistui kuitenkin hyvin, kiitos pelisilmän, joustavuuden ja kyvyn koviinkin ratkaisuihin kisaan ja tehtäviin liittyen ihan kilpailun alla. Kisaa järjestettiin pienehköllä porukalla, joka oli kuitenkin tehokas, ja asiat sujuivat kisanjohtajan ennakkohuokailuista huolimatta hyvin. Maaston lumisuus aiheutti kisassa paljon säätämistä, mutta säätöä aiheuttivat myös muutkin asiat, kuten esimerkiksi rastihenkilöstön haaliminen.

Jokaisesta tapahtumasta ja kilpailusta aina opitaan jotakin, ja tässä kisaprojektissa suurin oppi liittyykin ajankohtaan.

Kevätkisaa ei siis tulisi järjestää Oulun alueella kuin aikaisintaan huhtikuun lopussa. Nyt kisaa kaavailtiin alkujaan järjestettäväksi vieläkin aiemmin, mutta tähän ei onneksi päädytty ja saatiin sorvattua toinen sopiva ajankohta.

Ajankohta-asiasta olen aina jaksanut mainita, kun mielipidettä on kisajaostolta kysytty, eli että Oulussa voi olla vielä huhtikuun lopussa lunta - joten ei mielellään järjestetä kovin aikaisin keväällä kisoja. Nytkään kisoja ei järjestetty kovin aikaisin, mutta periaatteessa olisi voitu järjestää vielä vähän myöhemminkin. Tämän vuotinen ajankohta huhtikuun lopussa valikoitui, koska aikataulujen ja ajankohdan sumpliminen on aina monen tekijän summa. Nämä kisat menivät näin, ja varoituksista ja huomioista huolimatta se olin siis minä, joka oli polviaan myöten kahlaamassa lumihangessa kisan aikana. Toisaalta, olihan se huvittavaa tehdä yhtä vaille kaikki maastokäynnit hiihtämällä. Olihan nyt kyseessä kuitenkin kevätkisat.

Runsaslumista talvea, joulua ja uutta vuotta toivottaen,

Game of Kiiminki ratamestari Mika  

Kaksi viikkoa ennen kisaa kisamaastossa hiihtoladut olivat vielä erittäin hyvässä kunnossa.



Kaksi viikkoa ennen kisaa maastokäynnillä tuli tunne, että on
järjestämässä jotakin ihan muuta kuin kevätkisaa.

Vintilä 2017 - kisajaoston perinteinen kokousviikonloppu

Jälleen kisajaosto vietti perinteistä Vintilä-kokousta senioriosaston voimin syyskuussa 22.-24.9. Ylikiimingissä. Perjantaina viimeisetkin osallistujat saapuivat perille jo puolen yön aikaan. Aloimme heti käymään läpi viikonloppuna käsiteltäviä aiheita. Vaikka jo ensimmäinen ilta venähti pitkäksi, emme ehtineet pelaamaan yhtään Uno-pelierää. 

Lauantain aloitimme hieman suunnitellusta aikataulusta jäljessä johtuen edellisen illan venymisestä. Heräämisen ja aamupalan jälkeen jatkoimme kokoustamista ison karkkikulhon jakamilla voimilla. 

Kävimme läpi menneet ja tulevat kisat, kisojen valvojat ja kaikkia muita tärkeitä kisoihin liittyviä asioita. Keskustelimme paljon myös kisajaoston kokoonpanosta, uusista jäseniä joita kovasti toivotaan lisää, sekä jaoston sisäisestä työnjaosta. Lounaaksi söimme herkulliset annokset paahtopaistia, bataattia ja salaattia. 

Välillä oli haukattava hieman raitista ilmaa ja kävimme ulkona kävelyllä ja kävelyn ohessa pelattiin yksi tikanheittokilpailu, kilpailujaostossa kun ollaan niin vähän pitää aina kilpailla. 

Virkistysvastaavamme Mika oli tehnyt Tunne partiokaverisi -visan ja nyt tiedämme, että kaikki tahtoisivat matkustaa Grand Canyonille.

Illan viimeisenä ohjelmana istuimme ulkona nuotiolla, paistoimme makkaraa, lämmitimme saunan ja saunomisten jälkeen tehtiin vielä iltapalaksi hampurilaiset ja sen jälkeen olikin jo aika mennä nukkumaan.

Sunnuntaina siivosimme tehokkaasti, söimme lounaan ja lähdimme viettämään virallista virkistymisosuutta Ouluun Seikkailupuisto Huikiaan. Huikiassa kiersimme niin monta rataa kuin vain ennen sulkemista ehdimme. 3 huimapäisintä kiipesivät myös 7. radan, jota nettisivuilla kuvaillaan seuraavin sanoin: ”Viimeinen ja haastavin ratamme on musta SPORTTIRATA, joka vaatii jo fyysistä kuntoa sekä henkistä kanttia, ja tälle radalle mennäänkin tosimielellä haastamaan itseänsä.”

Kiipeilyjen jälkeen syötiin vielä munkit ennen hajaantumista jokainen omaan suuntaansa.

- Jenna

Game of Kiiminki - kevätkisat tuomarineuvoston puheenjohtajan näkökulmasta

Game of Kiiminki, eli Pohjanmaan Partiolaisten kevätmestaruuskilpailut, järjestettiin 29.4.2017 Kiimingissä, Laivakankaalla. Järjestämisvastuussa oli luonnollisesti Kiimingin Virkut. Kilpailuun osallistui yhteensä 30 vartiota - oranssiin sarjaan 11 ja vihreään 19 vartiota. Kilpailun lopulliset tulokset sekä kaikki tehtävien paperit löytyvät tämän linkin takaa. Kilpailusta teki ainutlaatuisen vallitseva lumitilanne, sillä metsässä oli paikoin vielä todella paljon lunta.

Välillä kahlattiin polvia myöten hangessa.

Ja muutamassa kohdin metsää oli jo melko keväisen näköistä!

Olin itse kilpailussa mukana tuomarineuvoston puheenjohtajana. Tuomarineuvosto on mukana jokaisessa kilpailussa ja sen koko vaihtelee 2-4 henkilön välillä. Yleensä tuomarineuvostoon kuuluu kilpailunjohtaja, valvoja, puheenjohtaja sekä kilpailijoiden edustaja. Tämä blogiteksti valottaa hieman tuomarineuvoston toimintaa juuri tässä kisassa.

Lauantaipäivämme alkoi hieman ennen yhdeksää aamulla, kun tutustuimme kilpailun papereihin ja tehtäviin kisatoimistossa. Kun ilmoittautumisaika päättyi klo 9.15, saimme vartioiden ilmoittautumislomakkeet käsimme ja tsekkasimme oliko mukana sääntöjen vastaisia vartioita. Päätimme sulkea kilpailun ulkopuolelle sekä vajaalukuiset (eli kolmihenkiset) vartiot että ne vartiot, joiden yhteisikä ylittyi. Tässä kisassa ulkopuolelle siirtyi kaikkiaan viisi vartiota.

Tämän jälkeen päätimme vielä tasapistetilanteissa ratkaisevat tehtävät, jotka olivat tällä kertaa Toni Haukka, Monsterijahti sekä Node. Nämä tehtävät tulee valita aina ennen kilpailun alkua, jotta valinta olisi mahdollisimman tasapuolinen. Yleensä näiden kolmen tehtävän joukkoon päätyy kisan parhaimmat ja eniten eroja aiheuttavat tehtävät - ei ole mitään järkeä valita sellaista tehtävää, josta kaikki saavat todennäköisesti hyvät pisteet.

Avajaiset koulun pihalla

Kokouksemme venähti hieman, joten avajaiset alkoivat hieman myöhässä. Meidät esiteltiin avajaisissa kilpailijoille ja tekijöille, jotta he tietäisivät keihin olla yhteydessä ongelmatilanteissa. Lyhyiden ja ytimekkäiden avajaisten jälkeen vartiot siirtyivät lähtötehtävään koulun pihalle. Klo 9.52 pärähti auton töötti ja kilpailu oli startannut!

Lähtötehtävä oli nimeltään Toni Haukka ja siinä rakennettiin skeittilauta. Aikaa oli 90 minuuttia. Me seurailimme koko tehtävän ajan vartioiden toimintaa ja varmistimme, että rastihenkilöstö oli varautunut palautusruuhkaan 90 minuutin kohdalla. Minä otin myös paljon kuvia ja tankkasin eväitä päivän maastokierrosta varten.

Mallikappaleen tarkkailua

Kun lähes puolet porukasta oli poistunut lähtötehtävästä, lähdimme mekin talsimaan kohti ensimmäistä rastia. Saavuimme paikalle kreivin aikaan (keskelle ruuhkaa), joten minä pääsin avustamaan rastihenkilöä ilmoittautumispisteellä kirjaamalla vartioiden saapumisaikoja ylös. Ensimmäisellä rastilla oli luvassa suunnistusta ja pokemonien tunnistusta eli Monsterijahtia. Suunnistuksen maalissa pääsimme myös auttamaan rastihenkilöitä ruuhkassa ottamalla vastaan vartioiden vastauslomakkeita.

Rastien leimaaminen tapahtui Emit-leimasimella

Jokaisella rastilla oli kuva pokemonista, joka piti tunnistaa. 

Toisella rastilla oli Internet-aiheisia kysymyksiä Kato Kuuklesta! -nimisessä tehtävässä. Kävimme tutustumassa tehtävään kiertämällä kysymysradan melkoisessa lumihangessa! Siellä ollessamme saimme soiton seuraavalta rastilta, jossa tarvittiin meidän apuamme. Ruokarastilla jumitti ruokatarvikkeiden jakelu, joten pääsimme jakamaan vartioille suolaa, limettimehua sekä ruokaöljyä. Teimme sitä noin puolen tunnin ajan, jotta pahin ruuhka hellittäisi. Tuomarineuvosto pääsee siis välillä avustamaan kaikenlaisissa tilanteissa!

Kilpailijoiden edustaja Roosa polviaan myöten lumihangessa!

Ruuhkaisista rasteista selvittyämme jatkoimme maastokierrostamme kulkien läpi kaikki kilpailun rastit. Ihailimme toimivia rasteja sekä iloisia ja osaavia rastipäälliköitä ja -henkilöitä!

Kuvakollaasi kisojen loppupään tehtävistä

Kilpailunjohtajan ja kilpailijoiden edustajan kävellessä oikoreittiä kilpailukeskukseen, minä päätin tsekata vielä kiritehtävän merkityn reitin. Merkkausnauha oli muutamasta kohtaa lähtenyt tuulen mukana pois paikoiltaan, joten pääsin korjaamaan reittiä kiinnittämällä nauhaa uudestaan puihin.

Kilpailukeskuksessa meitä odotti keittiöväen loihtima herkullinen soppa, jota tankkasimme ennen tarkistuspyyntöjen läpikäyntiä. Vartiot saavat siis kysyä tehtävien pisteistä ja pyytää niihin oikaisua, mikäli kokevat, että pisteitä on tullut liian vähän suoritukseensa nähden. Tuomarineuvoston tehtävänä on sitten tarkistaa, mistä huonot pisteet johtuvat. Usein kyseessä on ajan ylitys tai joku muu virhe, jota vartio ei ole itse hoksannut. Joskus pisteiden tarkistuksessa löytyy rastihenkilön tekemä laskuvirhe tai kirjausvirhe. Ja joskus virhe on sattunut tulosten kirjausvaiheessa tietokoneelle.

Tässä kisassa kävimme läpi muutamien tehtävien arvostelupöytäkirjat ennen kuin se syötettiin tulosohjelmaan. Suoritusten joukossa oli epäselviä tapauksia, jotka halusimme käydä läpi ennen kuin vartiot näkevät tehtäviensä pisteet.

Muutaman tarkistuspyynnön jälkeen tulokset saatiin virallisiksi ja palkintojenjako pääsi alkamaan noin klo 20.

Kiitos kilpailujaoston puolesta Kiimingin Virkuille ja kaikille, jotka olivat mukana tekemässä kisaa!

-Laura

Kevään sudenpentukisojen tunnelmia

Kevään Kuunsiru-kilpailusta on vierähtänyt jo tovi, mutta tässä tunnelmia Samposten KoSuKä-pentueelta kisan jälkeen.

KoSuKä, Kempeleen Samposista osallistui kahdeksan hengen pentueella Oulun alueen sudenpentukisoihin. Osa oli ensikertalaisia ja osa enemmän kilpailuita kiertäneitä, mutta kisa-aamun jännitys oli kuitenkin kaikilla sama. Hyvillä mielin reput täynnä evästä matkaan lähdettiin. 

Etukäteen joukkuetta mietitytti etenkin EA-rasti, joka lasten mukaan oli ”meidän painajainen” ja ”se lohdutus unohtuu aina”.  Ensiaputehtävässä etukäteisjännitys näkyi, mutta kyllä se kylkiasento lopulta löytyi. Tehtävät olivat kuulemma kaikki kivoja. Etenkin spagetin keitto oli hauskaa ja riemu oli käsin kosketeltava, kun merimiessolmu onnistui siitä lopulta tehdä. 

Kisan jälkeen osa pentueesta halusi vielä jäädä jännittämään tuloksia kun huomattiin, että palkintosija on hyvin lähellä. Jännitystä riitti loppuun asti, mutta kaikkien harmiksi palkintosija jäi lopulta 0.6 pisteen päähän. Sijoitus ei kuitenkaan harmittanut, sillä kaikkien mielestä kisat oli hyvät ja mukavat. Jokainen on lähdössä ensi keväänä uudestaan.  

    --

    J-P Kohtala

Kuunsiru SuSe-kisat 20.5.2017

Kuunsiru sudenpentu- ja seikkailijakisat kisattiin tänään 20.5. piirissämme kolmella eri paikkakunnalla - Oulussa, Jurvassa sekä Haapajärvellä.

Kolmessa kisassa oli mukana ennätyksellisen paljon osallistujia! Pentueita oli liki 70 ja seikkailijajoukkueitakin yli 50!

Itse olin mukana Oulun kisassa rastipäällikkönä ja sää suosi ainakin meitä!

Ohessa myös Oulun kisan tulokset.

TULOKSET_Oulu_Sudenpennut

TULOKSET_Oulu_Seikkailijat

Lisää juttua kisoista tulossa myöhemmin! Pysy kuulolla!

-Laura

VinterFISSce -kisoissa Raaseporissa

Tämän vuoden talvi-SM-kisojen järjestämisvastuussa oli FiSScen. Kisat pidettiin 4.-5.3.2017 Raaseporin maisemissa. Kisakeskuksena toimi Fiskarsin tehtaan naapurissa sijaitseva Bilnäs skola. Kisakeskus oli toimiva kokonaisuus, mitä nyt aamu- ja iltapala hieman tiukassa viimeisille.

Yllättävän hyvin nukutun yön jälkeen oli vuorossa normaalit kisarutiinit - elikkä kamojen pakkaus, aamupala ja ulos siirtyminen. Siinä sitten pienessä pihassa seisoskeltiin häröpallona ja kuunneltiin kisojen avauspuhe sekä etsittiin erään kisaajan vaihtunutta kenkäparia, joka ilmeisesti oli jo lähtenyt maastoon jonkun rastihenkilön mukana.

No, sen jälkeen tuli käsky lähteä siirtymään kohti viereistä peltoa ilman tarkempia ohjeita. Siellä huomasimme, että perinteisten lähtötehtäväpaikkojen sijasta olikin hieman huonosti toimiva jonotussysteemi rastitarvikkeiden jaossa. Kun lähtötehtävän saha oli saatu valmiiksi, oli vuorossa kisataipaleelle lähtö.

Kuva napattu VinterFISScenin nettisivuilta. 

Rasteja oli monenlaisia, vaikka ainakin itse olisin ehkä enemmän kaivannut käytännönläheisempiä tehtävätyyppejä. Kisoissahan ei tosiaan ollut yhtäkään suunnistusta tai käytännön EA-rastia. Päivä kului hienossa maastossa edeten peurojen kirmaillessa viereisillä pelloilla. Yörastilla oli tehtävänä maistella keittoa ja valita 10 raaka-ainetta samanlaisen tuloksen saavuttamiseksi. Yökätevyytenä oli melko mielenkiintoinen ratkaisu - nimittäin onkivavan teko, johon meillä meni noin 15 minuuttia - toki aikaahan olisi ollut pitkälle yöhön. Nukkumaan siis päästiin hyvissä ajoin.

Aamun valjettua jäisenä jouduimme käännetyn lähtöjärjestyksen ansiosta lähteä aivan viimeisten joukossa sunnuntain taipaleelle. Rasteja ei montaa ollut ja lähtöjärjestyksestä huolimatta olimme ajoissa maalissa. Kisakeskuksessa odotti kylmä suihku ja maittava lounas. Tuloksia odotellessa teimme mielenkiintoisen huomion tehtävien pisteytyksestä, sillä tehtävästä riippumatta oli se 5 pisteen arvoinen, mikä teki hankalasta rakentelusta samanarvoisen kun muutaman kohdan paperikysely. Rastien ideat olivat kuitenkin suurimmaksi osaksi kekseliäitä ja hauskoja, joten voimme myös todeta kisakokemuksen onnistuneen muutamista tapahtumateknisistä kömmähdyksistä huolimatta. Kiitoksia siis FiSScenille kisojen järjestämisestä ja hatun nosto siitä että saitte kisat kuitenkin pysymään kasassa tilanteista huolimatta.


Kirjoittanut punaisen sarjan vartio Kekkosen Salami, Vaasan Metsäveikot

Lähde kisaamaan Pelloon 18.3. !

Piirin omat talvikisat peruuntuivat valitettavasti järjestäjän puutteen takia. Onneksi kisaamaan silti pääsee, sillä Lapin kisanjärjestäjät antoivat meille mahdollisuuden osallistua heidän kilpailuunsa Pelloon! 

                                 

Kilpailu järjestetään lauantaina 18.3. ja se on päiväkisa kaikkien sarjojen osalta, joten yötä ei tarvitse värjötellä metsässä! Ilmoittautuminen tapahtuu Kuksan kautta 28.2.2017 mennessä tämän linkin kautta. Tsekkaa kilpailun nettisivuilta sarjajako, osallistumismaksu, tehtäväluettelo ym. tärkeä! Kilpailukutsusta poiketen Pohjanmaan Partiolaisten kisavartioissa ei tarvitse olla lappilaisen lippukunnan jäseniä!

Viime vuonna Arkiksessa rakennettiin lintujen ruokintalauta. Mitähän Pellossa tehdään?

Pelloon pääsee kätevästi junalla! Aamun ensimmäinen juna on perillä 9.59 ja mikäli on sillä tulijoita, niin kisan startti on vasta klo 10.30, jolloin junalta kerkeää mukaan, mikäli laittaa tavarat kisakuntoon jo valmiiksi junassa! Takaisin etelään junia lähtee kaksin kappalein: klo 16:18 ja 19:09, joista jälkimmäiseen ehtii kyllä järjestäjien mukaan! Junalla kulkemisesta kysytään ilmoittautumislomakkeessa, joten järjestäjät laittavat aikataulun sen mukaan, kulkeeko joku näillä lauantain junilla. 

Mikäli ei ole mahdollista hyödyntää tätä junamatkailua, ja haluaa nauttia Lapin kisatunnelmasta pidempään, niin järjestäjät tarjoavat majoituksen sekä kisaa edeltäväksi yöksi (pe-la), että tarvittaessa myös kisan jälkeiseksi yöksi (la-su). Kerro tästä tarpeesta ilmoittautumislomakkeella!

Satasen löydät myös Facebookista ja Instagramista!

https://www.facebook.com/events/1627724637529913/

https://www.instagram.com/satanen2017/

Ja eikä tässä vielä kaikki - kisassa voit voittaa myös Pohjanmaan Partiolaisten piirinmestaruuden!! Kussakin sarjassa kisan tuloksissa piirimme kolme parasta vartiota palkitaan myöhemmin mitalein! 

Kultamitaleita jaossa 18.3. Pellossa!

Hanki takaisin – viikonloppu tulostoimistossa

Vaikka olen partiotaitokisojen ympärillä pyörinyt jo lähes 15 vuotta, niin vasta viime viikonloppuna pääsin ensimmäistä kertaa tarkastelemaan kisoja oikeasti siistin sisätyön kautta: tulostoimistosta. Ystäväni pyysi minua mukaan Hanki takaisin – Pääkaupunkiseudun Partiolaisten ja Uudenmaan partiopiirin talvimestaruuskisoihin auttamaan, ja pääsin hänen mukanaan tutustumaan tulostoimistossa työskentelyyn. Kilpailu järjestettiin Itä-Helsingissä aivan Helsingin ja Sipoon rajalla.

KiPan käyttö oli teoriassa tuttua, olinhan päässyt sitä käyttämään testimielessä esimerkiksi Suomen Partiolaisten SM-kilpailujen järjestelytoimikuntakurssilla ja päätynyt joskus muutenkin vilkaisemaan. Tämä tietotekninen mörkö on ollut kuitenkin asia, jonka olen päättänyt joskus vielä ottaa haltuun, ja nyt oli sen aika.

Tulostoimiston päällikkö oli syöttänyt tehtävien arvostelumääritelmät (pisteet, raakapisteet, ajat, interpoloinnit) valmiiksi KiPaan eri tehtävien kohdalle, joten pieniä viime hetken muutoksia lukuun ottamatta meidän ei enää tarvinnut kilpailun aikana sörkkiä niitä. Tehtävä oli tällaiselle tulosten syöttäjälle siis erittäin helppo: Kun jonkun rastin rastipäällikkö toi tulostoimiston ovelle nipun valmiiksi laskettuja tuloksia, huusimme kilpaa kuka innokkaista näpyttäjistä saisi syöttää ajat ja pisteet järjestelmään. Syöttäminen tehdään kahdesti (myös tarkistuslaskenta), joten tekemistä riitti kyllä kaikille. Eniten haasteita toi joidenkin rastihenkilöiden käsiala, joten numeroita saatettiin tulkita välillä myös yhdessä.

Tulostoimiston seinällä oli upea kisalakana.

Ehdin kilpailuin aikana myös pyörähtää yörastilla, joka oli aivan tulostoimiston läheisyydessä. Aamulla kävin lisäksi omaksi (ja yösuunnistuksen rastipäällikön) ilokseni hakemassa muutamia yösuunnistusrasteja metsästä, koska ilma oli upea ja välillä on hyvä myös vähän haukata happea.

Mitä opin: KiPa ei ole enää minkäänlainen mörkö, ja seuraavaksi olisin valmis opettelemaan kuinka tehtävien arvostelut syötetään ohjelmaan sujuvasti – ja ryhtymään vaikka tulostoimiston päälliköksi!

KiPa: KiPa eli KisaPalvelu on web-käyttöliittymäinen partiotaitokilpailujen tuloslaskentaohjelma. Se korvasi vuonna 2010 vanhan DOS-pohjaisen ohjelmiston TuPan (TulosPalvelu), joka palveli uskollisesti vuosikymmenten ajan kilpailujen tekijöitä. Tulokset voi laskea myös esimerkiksi excelillä, mutta koska KiPa on kehitetty varta vasten partiotaitokilpailujen tulosten laskentaa varten, on KiPa tällä hetkellä ylivoimaisesti paras tapa laskea tulokset. (Lauran hieno määritelmä!)

Tammikuun Tuulevat

Kisajaoston senioriosasto (Jenna, Laura, Mika ja Tiia) kokoontui viikonlopuksi Wanhaan Karhunmäkeen Lapualle viime viikonloppuna.

Viikonlopun esityslista sisälsi yleisen luottareiden ohjelman (tiedotukset, keskustelut, ryhmätreffit, ruoka, sauna...) lisäksi muun muassa blogin viimeistelyn ja julkaisemisen, tähtikartan uudelleenpyörittämistä, aluekummitoiminnan käynnistämistä, tulevien kisojen järjestymisen huolehtimista, tulevan vuoden tavoitteiden suunnittelua - sekä tietenkin jo perinteeksi muodostunutta Unon pelaamista.

Kisajaoston Helsingin haara (eli minä ja Jenna) saapui kohteeseen perjantai-iltana junalla ja saimme varattua jaostolle oman pesäkolon perimmäisen rakennuksen perimmäisestä nurkasta. Laura ja Mika saapuivat myöhemmin karkkipussien kanssa, joten pääsimme aloittamaan ensimmäisen kokouksen heti iltapalan syötyämme. Illan Uno-pelit loppuivat puolen yön jälkeen Mikan häviöön eli siihen, kun kortit levisivät lattialle.

Lauantain ohjelmassa pääsimme muun muassa toivomaan ensi vuoden piirileirille partiotaitokilpailuja ja perinteisesti syömään tikkareita. Kokoustilat jaettiin muille ryhmille yleisistä tiloista, mutta uusi piirinjohtajamme Saija oli kuullut, että kisajaostolla on aina tapana löytää joku oma pieni kokoustila, joten saimme päättää itse missä kokoonnumme (se oli se perimmäisen rakennuksen perimmäinen nurkka). Ryhmätreffeihin oli varattu hyvin aikaa, joten niiden aikana ehdimme jutella muun muassa piirihallituksen ja lippukuntavalmentajien kanssa tulevista kilpailuista ja järjestelyvuoroista. Illalla kävimme myös Lapuan Grillillä, koska se on ainakin osalle hyvin perinteiseksi muodostunut nähtävyys Lapuan matkoilla. Illalla myös Noora tuli pelaamaan kisajaoston kanssa Unoa ja sai jälleen huomata, kuinka kilpailuhenkisiä tässä(kin) lajissa olemme.

Aamulla kävimme vielä viimeisiä asioita läpi, ennen kuin lähdimme kotimatkoille etelään ja pohjoiseen. Seuraavan kerran kokoonnumme hangoutsilla koko jaoston kesken, ja tulossa on myös ainakin kisakurssia keväälle.

Tiia

Kisajaoston blogi aloittaa!

Uusi aikakausi on alkanut Pohjanmaan Partiolaisissa! Piirin kisajaosto on saanut oman blogin ja aloittaa tällä päivämäärällä päivitysten julkaisemisen. Tavoitteena on julkaista pt-kisa- ja järjestelypainoitteisia päivityksiä aina, kun sanaista arkkuamme on syytä avata. Jaoston jäsenten esittelyt ovat myöhemmin luettavissa Kisajaosto-sivulla.